Venus on toinen planeetta Auringosta laskettuna. Sen etäisyys Auringosta on 108.200.000 km. Se on fyysiseltä ulkomuodoltaan suuri kiviplaneetta, jonka ilmakehä muodostuu useista eri aineista: hiilidioksidi, rikki, jalokaasut neon ja argon, happi, hiilimonoksidi, vesihöyry ja syövyttävät hapot esim. rikkihappo, suolahappo ja fluorivetyhappo. Venuksen pinnalta löytyy graniittia, laavakiveä ja laavaa. Sen lämpötila on suurin piirtein +465 astetta koko vuorokauden. Ilmakehän paine vastaa 90 ilmakehää. Venuksen vuorokauden pituus on 2.808 tuntia. Sen kiertoaika Auringon ympäri on 225 päivää. Venus on melkein samankokoinen kuin Maaplaneetta.
Venus on tärkeä taivaankappale Maya-astrologiassa. Mayakansa pitää Maaplaneettaa ja Venusta kaksosina. Nämä kaksoset tekevät yhteistyötä harmonian edistämiseksi ja tukevat toistensa tasapainoa. Venus on merkitty sekä ns. uuden ja ns. vanhan maailman kalentereissa. Maya-kansa huomioi Venuksen kehitystä ja teki hyvin tarkkoja laskelmia sen jaksoista.
Merkityksensä perusteella Mayakansalla on Venukselle useita nimiä. Perinteensäilyttäjä Hunbatz Men mainitsee nimet Elel Ek´ (Loistava tähti), Zac Ek´ (Valkoinen tähti) ja Noh Ek´ (Täysi tähti). Hugh Harleston Juniorin mukaan Venus on Zac Ek´ silloin, kun se on valovoimansa keskivälillä. Venuksen ollessa loistavimmillaan, 72 päivän aikana, se on Noh-Ek´. Venuksen ollessa himmeimmillään sitä kutsutaan nimellä X´nuk-Ek´, jota voidaan verrata raskaana olevaan, synnytystä odottavaan naiseen.
Venus tunnetaan myös nimillä Quetzalcoatl, Hueicitlalain, Totonametl ja Taihuizcalpanticutli. Venus oli Tähti- ja Apinaheimojen koti, Velatropa 24.2. Joidenkin lähteiden mukaan Venus kuuluu yhtenä Tzolkinin eli pyhän kalenterin laskemisen perusteisiin. Auringon ja Venuksen liikkeet taivaankaarella saivat myös päättää Mayapyramidien etusivujen ja diagonaalien sijoituksen. Varsinkin Venuksen suhteen antiikkiset mayat käyttivät myös asuntojensa oviaukkoja ja ikkunoita astronomisten havaintojensa apuvälineinä. Uxmalissa kaikki rakennukset ovat suunnatut samaan suuntaan. Mayat tunsivat Venuksen liikkeet tarkasti.
Venus sijaitsee Maapalloon nähden samassa asemassa joka 8. vuosi. Tätä jaksoa kutsutaan synodiseksi Venus vuodeksi. Silloin Venus tulee myös lähemmäksi Maapalloa, vahvistaa sitä, ja antaa sille energiaa. Venuksen kiertoaika Auringon ympäri on 584 päivää. Maapallon kiertoaika Auringon ympäri on 365 päivää. 5 Venus vuotta on 2.920 päivää, ja 8 Maavuotta on 2.920 päivää. Sekä Immanuel Velikowski että Maurice Chatelain kertovat Venuksen olleen ensin komeetan, joka ilmestyi Aurinkokuntaamme noin 12.000 vuotta sitten aiheuttaen suurta tuhoa Planeetallemme.
Venus on vuoronperään aamutähti ja iltatähti. Aamutähtenä se nousee ennen Aurinkoa 71 päivän aikana, kunnes se saavuttaa kaukaisimman eli läntisimmän asemansa laskettuna nousevasta Auringosta. Sen jälkeen se nousee aamutähtenä yhä matalammalle, kunnes se 221. päivänä saavuttaa maksimaalisen konjunktionsa Auringon kanssa. Noin kuukautta ennen tätä tapahtumaa Auringon säteet häikäisevät niin, ettei Venus näy paljaille silmille. Sen jälkeen se sijaitsee Auringon takana konjunktiossaan. Tämän jälkeen Venus näyttäytyy hetken auringonlaskun jälkeen. Nyt siitä on tullut iltatähti. Se sijaitsee nyt Auringosta itään päin. 221 yön aikana Venus vetäytyy Aurinkokonjunktionsa keskipisteestä poispäin. Tämä alkaa samana iltana kun se ilmestyy iltatähtenä ensimmäisen kerran. Nyt Venus alkaa näyttäytyä ilta illalta kauempana laskevasta Auringosta, kunnes se saavuttaa itäisimmän asemansa. Sen jälkeen Venus tarvitsee 71 päivää aloittaakseen kiertonsa kohti Aurinkoa. Seuraavaksi se saavuttaa kaukaisimman konjunktionsa Auringon kanssa, ja sijaitsee Maapallon ja Auringon välissä. Tämän jälkeen Venus on pari päivää näkymättömissä, jonka jälkeen se alkaa näyttäytyä nousevan Auringon vasemmalla puolella Aamutähtenä, tai "täytenä Venuksena", täydenkuun lailla. Antiikin kulttuurit pitivät Venusta kahtena eri tähtenä tämän nousemismallin vuoksi, mutta Mayat tiesivät kysymyksessä olevan saman taivaankappaleen. Aamutähtenä Venus oli heille sodankäynnin suojelijaplaneetta. Mayat suorittivat Venuksella ja Auringolle paljon uhritoimituksia.
Kun Venus on aamutähti, ja sijaitsee Auringon toisella puolella Maapallolta katsottuna, kutsutaan tätä konjunktiota nimellä "superior". Kun Venus on iltatähti, ja sijaitsee Auringon ja Maapallon välissä, kutsutaan tätä konjunktiota nimellä "inferior". Aurinko/Venus konjunktio tapahtuu siis 10 kuukauden väliajoin ja on vuoronperään superior ja inferior. Jokaisen Aurinko/Venus konjunktion välillä on 290-294 päivää. Kahden samanlaisen Aurinko/Venus konjunktion, eli kahden superior- ja kahden inferior-konjunktion välillä on 590-588 päivää. Venuksen synodinen jakso, täydestä Venuksesta seuraavaan täyteen Venukseen, kestää n. 584 päivää. Venuksen siderealinen jakso kestää 224,7 päivää. Tällöin Venus palaa jostain määrätystä pisteestä taivaalla samaan pisteeseen.
Raymond Mardykin mukaan Venuksen eri konjunktiot taivaalla "piirtävät pentagrammin - eli viiksisakaraisen tähden. Yhden tähden piirtämiseen Venus tarvitsee viisi vuotta. Samanaikaisesti konjunktioiden liike muodostaa spiraalin. Venuksen "piirtäessä" pentagrammiaan se kiertää samanaikaisesti 13 kierrosta Auringon ympäri. Kestää 243 vuotta ennen kuin Aurinko/Venus konjunktio tapahtuu samassa pisteessä taivaankaarella, ja 251 vuotta jotta se saavuttaa saman asteen eläinradalla. Tästä viisi vuotta eteenpäin ja Venus on aikaansaanut vielä yhden pentagrammin. Näiden 264 vuoden aikana on Venus ehtinyt piirtämään 62 pentagrammia. Tällä kuviolla on Mardykin mukaan yhteys sekä DNA-koodiin että I Ching systeemiin. Ja kun on kulunut vielä neljä vuotta, on pentagrammeja 65. Tällä luvulla on yhteys Tzolkiniin. Yhdessä Tzolkinin "vuodenajassa" on 65 kiniä.
On myös mahdollista laskea Venuksen ja Tzolkinin yhteys. Jos aloitamme uuden 260 kinin Tzolkinkierroksen ja 365 päivän aurinkovuoden samana päivänä kun Aurinko ja Venus ovat konjunktiossa, tekee Tzolkin seuraavien 104 vuoden aikana 146 260-kinin kierrosta ja 104 365-päivän kierrosta. Aurinko/Venus konjunktio on tänä aikana piirtänyt täsmälleen 13 pentagrammia.
243-60 vuotta kestävän jakson aikana tapahtuu kuusi erityistä Venus-tapahtumaa. Inferior-konjunktion (iltatähti) aikana Venus ohittaa Auringon sen edestä, jolloin se näkyy Aurinkoa vasten mustana levynä, joka vaikuttaa vetävän mustaa häntää perässään. Näitä tapahtumia kutsutaan "Venus transiiteiksi". Ne tapahtuvat kaksi kertaa saman vuosisadan aikana ja silloin niiden väli on 8 vuotta. Viimeisimmät transiitit tapahtuivat vuosina 1874 ja 1882. Seuraava transiitti, joka nähdään myös Pohjolassa, tapahtuu vuonna 2004 ja sitä seuraava vuonna 2012, 6. kesäkuuta. Viimeisin transiitti tapahtuu siis samana vuonna, jolloin Mayaprofetiat saavuttavat loppupisteensä.
Raymond Mardyk on myös laskenut Venuksen kiertoradan ja Maapallon kiertoradan suhteen Auringon ympäri. Hän vertaa näitä lukuja toisiinsa. Suhteet ovat lähes identtiset. Planeetallamme on inkarnoituneina Venuksen kautta saapuneita sieluja. Heidän tehtävänsä on olla planeetta-eheyttäjiä. Heidän suuri haasteensa on välittää rakkaus Maaplaneetalle ja sen asukkaille, huolimatta siitä, miltä planeettamme kolmannen ulottuvuuden prosessi näyttää.
Solara kertoo Venuksen olleen tunnetun seitsemän temppelinsä vuoksi. Näitä temppeleitä johtivat Sanat Kumara ja Kumaroiden kuninkaallinen perhe. Myös Mayakansan Quetzalcoatl/Kukulkan - johtajan alkuperän sanotaan olleen Venus.
